Jäätyvä maa kengän alla rasahtaa

Yksin asumisen yksi huonoista puolista on se, ettei voi pyytää toista soittamaan omaan kännykkään silloin, kun luuri on kadoksissa.

Onneksi hoksasin taannoin tähänkin ongelmaan ratkaisun. Skypen avulla voi kätevästi soittaa omaan puhelimeen, ja kun kännykään ei edes vastaa, niin ei mene maksujakaan.

Tänään puhelin pirisi ja värisi nukkuvan kissan alla. On tuolla elukalla tunto tallella, kun sentään heräsi.

Tällä viikolla olen mm. saanut viettää aikaa molempien veljieni kanssa. Tosin eri päivinä, kun molemmilla oli omat syynsä käydä Helsingissä.

Torstaina päädyin Kolmannen Naisen keikalle. Kun odotuksia ei juuri ollut, niin yllätyin positiivisesti. Lisäksi sain analyysin Pauli Hanhiniemen lyriikasta, ja sen ansiosta osaan nyt arvostaa lauluntekijää vielä enemmän.

Perjantaina Olli laittoi viestiä, että tänään tehdään video. Lyhyt ideointi ja Ollin ohjeistus muutaman sadan metrin matkalla ja sitten haastattelemaan ohikulkijaa.

Tavoite on, että Ollin kanssa puuhastelemme videoita jatkossakin. Minulla ei ole suurempaa osaamista tuolla puolella, mutta Ollin ohjauksessa epäilemättä opin niin videokameran edessä kuin takanakin olemista. Ja editointiakin pitäisi opetella.