Didi-WAH-didi

Yhden tietooni saatetun näkemyksen mukaan blogiani ei viitsi nykyisin lukea kovin aktiivisesti, koska täällä lähinnä kokataan, syödään ja käydään kirpparilla. Eikä edes dokata riittävästi.

Niinpä, ruoka on tärkeää ja hyvä ruoka vielä parempaa. Mutta ehkä lienee syytä muistaa, että blogini ei kerro kovinkaan suurta osuutta elämästäni.

Tosin tällä hetkellä tuntuu, että viimekin viikko meni yllättävän vauhdikkaasti. Turun reissun jälkeen päädyin saunailtaan ollakseni lauteiden naiskiintiö. Iltaan kuului myös musisointia mm. melodicalla ja huuliharpulla sekä tanssahtelua mitä vivahteikkaimpien rytmien tahtiin.

("Mitä Matti teki, kun Teppo kuoli? Soololevyn.")

Siitä sitten Kallion baarien kautta kotiin.

Ja seuraavana päivänä piti sitten noutaa fillari sieltä saunomispaikasta. Kykkäsen kanssa päätimme olla reippaita ja lenkkeilimme kyseisen, noin yhdeksän kilometrin matkan. Kyseessä oli ensimmäinen yhteislenkkimme Prahaan kevään puolimaratonin jälkeen ja se sujui yllättävän hyvin, vaikka molemmilla oli melkoiset epäilyt siitä, onko touhussa järkeä.

Sitten saikin taas vähän saunoa, syödä pitsaa ja pyöräillä takaisin.

Tästäkin viikosta on tulossa kiireinen, sillä mm. opiskelen Tampereella ja töitäkin riittää. Perjantaina on tiedossa syksyn kovimmat bileet ja lauantaina pitäisi jo puolilta päivin olla puhumassa Porkkanamafian miniseminaarissa (on siellä myös Mika Pantzar ja tästäkin blogista tuttu Petri eli Pe3, jonka blogin alkua edelleen odotellaan...). Ja iltakin pitää tietysti juhlia Porkkanamafiaa.

Huh.

Tänään olen ehtinyt jo käydä Jyväskylässä. Nyt saavuin siis

Tampereelle, jossa minua odotti oheinen lappu. Mahtavaa palvelua täällä!

Nyt menen lenkille, kun kerran olen juoksukuntoutunut.

Tällaista siis kokkailun ja kirpputorivierailujen välillä.