Näin totesi kaksihenkinen, miestietäväinen raatimme.
Eikä omaa tuoksua ole syytä peittää vahvan kemikaalihajusteen alle. Toki useimpiin kainaloihin kannattaa sutaista antiperspiranttia kesän hikoiluttavilla säillä. Ttietysti on myös miellyttäviä miesten keinotekoisia tuoksuja, joita sopii käyttää. Mutta sankka tuoksupöllähdys ei ole hyvästä.
Jos vieressä on mies, josta tykkää, niin toisen ihoa on mukava nuuskia. Kerroin, että olen tyytyväisenä tokaissut, miten mies tuoksui ihan itseltään. Toisen tunnistettava ominaishaju jää ehkä välillä tiedostamatta, mutta tietysti se vaikuttaa taustalla. (Feromonit ovat sitten oma juttunsa).
Jotkut naiset välittömästi nyrpistävät nenäänsä miehelle, joka vähänkin haisee hielle. En ymmärrä sitä. Ehkä vaikutuksensa on lapsuudella: itse totuin päivän töissä hiestyneisiin miehiin, jotka eivät arjessaan kaupan tuoksuja suihkineet. Sellaisia pellolla huhkivia, joita Annikki kuvaa.
Varmaan haisen hielle usein itsekin. Pelkästään jo sen vuoksi, että fillaroin vähän kaikkialle ja yleensä sen verran reippaaseen tahtiin, että hikeä pukkaa.
Pikkuveljeni on selväsanaisesti ilmaissut, kuinka hän vierastaa runsaammin hajuvesiä käyttäville naisia. Tuskin hän on ainoa mies, joka ei ilahdu naisten teennäisistä kukkaistuoksuista. Jonkun verran itseeni laitan lisäaromeja, mutta pyrin pysyttelemään järjellisissä rajoissa. Ei minunkään käyttämiäni tuoksuani tarvitse metrien päästä tunnistaa.

9 kommenttia:
Hei, pitää kerrankin ihan ilmaista mielipiteensä ääneen! Suomalainen hajukulttuuri on varsin mietoa eikä täällä kovinkaan moni alkuperäisväestön jäsen järjettömästi tuoksukaan. Itsekin käytin hajutonta antiperspiranttia ja mietoa hajuvettä silloin tällöin, kunnes menin rakastumaan meksikolaiseen. Ja onpa tullut monta hajukulttuurin yhteentörmäystä.
Ensinnäkin, kainaloihin kuuluu laittaa jotain voimakkaasti hajustettua deodoranttia, jonka jälkeen iholle laitetaan hajuvesi. Sitten kun pukeuduttu, niin kuorrutetaan vielä vaatteet sillä parfyymilla, niin että astmaattiset ja herkät suomalaiset ehkä menettäisivät tajuntansa. Vaatteet on pesty vielä maailman hajustetuimmalla saippualla, ja huuhdeltu vielä voimakkaammalla huuhtelutiivisteellä. Ja tietysti kaikkien hiusaineiden kuuluu tuoksua. Näin käyttäytyi meksikolainen kun tapasimme, onneksi, muutaman yhteenoton jälkeen, olen oppinut itse lisäämään ja hän vähentämään tuoksujen määrää, ja olemme löytäneet kultaisen keskitien.
Kuitenkin jos meidän pyykkiämme kuivaa talon kuivatushuoneessa joskus, haistaa sen jo ulko-ovelle asti. Ja hän on kyllä huomauttanut että suomalaiset haisevat hieltä aika usein, ei taitaisi mennä Meksikossa läpi se.
(ja täytyy tunnustaa. meillä on kotona imurin pölypussissa sellainen juttu joka levittää parempaa hajua, ja sitten sellainen toinen juttu, joka suihkaisee puolen tunnin välein jotain tuoksua automaattisesti ilmaan, ja sellaisia juttuja jotka imevät pahaa hajua. Ei, en todellakaan tiennyt sellaisten olemassaolosta aiemmin. )
P.S. Siulla on kiva blogi, oon jo muutaman vuoden lueskellut, mut nyt oli uskaltauduttava kommentoimaankin!
/M
Kiitti kommentista, mukavaa, että nyt uskaltauduit :)
Meksikolainen meininki vaikuttaa todella tuoksutetulta omaan nenääni. Itse en tietysti halua käyttää myöskään hajustettuja pyykinpesuaineita tms., ja on outoa, kun jonkun vaatteet tuoksahtavat selvästi huuhteluaineelta (pesen itse pyykit pesupähkinöillä ja käytän huuhteluvedessä muutamaa tippaa eteeristä öljyä, ettei pähkinöistä tulisi vaatteisiin tunkkaista hajua ajan myötä).
Kiinnostavaa olisi kuulla muistakin hajukulttuureista. Olettaisin, että jossain toisaalla hienhajua siedetään vielä paremmin kuin Suomessa.
Voihan tässä olla sellaisia selittäviä tekijöitä kuin hienhajun yhdistyminen työläisiin eli alempaan luokkaan. Yläluokkaisemmilla on ollut varaa hajusteisiin eikä työkään ole tuottanut hienhajua. Kulutuksessa pyritään kohti sitä ylempää luokkaa, joten ehkä se selittäisi hajusteinnon?
Siis kuten joskus valkoinen hipiä oli rikkaiden etuoikeus ja rusketus rahvaanomaista, kunnes tuli matkailu ja sen myötä rusketuksesta merkki siitä, että on vara reissata.
Itsehän kavahdan kaikenlaisia tuoksuja, etenkin itseni yllä. Hajustetut pesuaineet jätin jo vuosia sitten pois. Nykyään oikein inhottaa, jos joskus eissussa joutuu pesemään vaatteensa tuoksuviksi.
Deodorantin käyttämistä saisivat kyllä opiskella tässä maassa enemmän. Mä olen törmännyt pahalta haiseviin ihmisiin Ranskassa huomattavasti usemamin kuin Suomessa. Eivätkä ne ole ainoastaan miehiä jotka haisevat... Eli täällä sitä hienhajua siedetään selkeästi Suomea paremmin.
Pesupähkinöihin liittyen: Sama virkaa kuin eteeriset öljyt, toiittaa myös väkiviinaetikka. Huuhteluaineen tilalla poistaa sen tunkkaisen hajun, josta mä en ainakaan diggaa ollenkaan.
Poikkis kertoi tarinaa vierailustaan Tansaniaan, josa arvatenkin on hyvin kuuma koko ajan. Siellä hiki virtaa alituiseen. Oli kuulemma pakko vähän muuttaa omaa käsitystä hygieniasta liukuvammaksi ja opetella vähän sietämään sitä, että kainaloissa on koko ajan märät pläntit ja ihmiset löyhkäävätkin vähän enemmän. Onhan se avartava näkökulma tällaiselle kaltaiselleni puritistille, joka ei voi sietää hien hajua, ei itsessä eikä muissa.
En liioin ole vielä törmännyt mieheen (tai naiseen), jonka luontainen tuoksu ja mahdollinen hikituulahdus tuoksuisi hyvältä. Hajuttomuus joka suhteessa on tietty neutraalia, mutta nenäni kaipaa keinotekoisia hajuyhdistelmiä ja jopa niitä huumaavia partavesiä. Vähän harmittaa, ettei oma poikkis ole hirveän innostunut sellaisesta.
Meikäläisen perstuntumalla arvelisin että meksikolainen hajukulttuuri on tujumpi siksi, että siellä päin on niin kuuma ilmasto, että jos siellä ihmiset eivät hajustaisi itseään tuollatavoin, niin esim. julkisissa kuluvälineissä liikkuminen voisi olla vielä enemmän tuskaa kuin nyt.
Käsittääkseni melkolailla kaikissa kuumissa maissa hajusteita käytetään enemmän kuin meillä pohjoisessa, missä hikoilu on vain merkki urheilullisuudesta tai työnteosta.
Meillä siis hien hajuun liitetään myös enemmän positiivisia mielikuvia kuin muualla. Käytännössä vienoa ominaistuoksua kammoksunevat lähinnä pinnalliset snobit ;)
Jaa, että miehiä jotka haisevat siltä itseltään..?
Stazzy, kiitti etikkavinkistä, en ole sitä hoksannutkaan, vaikka etikkaa välillä muuten käytän muuallakin kuin ruuanlaitossa!
MAria, olisi kiinnostavaa kuulla, mistä luulet mieltymyksesi keinotekoisiin hajusteisiin tulevan. Eihän minunkaan mielestä kaikkien hiki haise hyvältä ja se deodorantin käyttä on ihan suotavaa, mutta sellainen vieno ominaisutuoksu saattaa olla tosi miellyttävä.
Koivulahti, eiväthän hajusteet poista hienhajua, niillä vain yritetään peittää sitä. Ja pahinta on siis se, jos yhdistyy reilu hienhaju ja runsas parfyymi. Sellaiseen törmää nimenomaan hikisissä ruuhkapusseissa. Eli se hienhaju voidaan estää apteekkiaineilla yms. mutta varsinaiset hajusteet mielestäni vain pahentavat tilannetta.
Anonyymi, oletettavasti hokasit, että kirjoitin, "miten mies tuoksui ihan itseltään". Sehän on ihan eri asia kuin "siltä itseltään".
Jaa, emt, mä vaan tykkään hyvistä, mielenkiintoisista ja hauskoista tuoksuista :P Ne tuo tunnelmia ja luo mielikuvia, parhaimmillaan ne täydentää ihmisen persoonaa vähän kuin vaatteiden kautta saavutettava tyyli :P Tokihan jokainen ihminen on pelkimmilläänkin (nakuna ja hajuttomana) viehättävä, mutta "koreilu" herättää mielenkiintoa ja kysymyksiä :P
"Stimuloi" on ehkä se sana, jota haen :D
Lähetä kommentti