Kaivellessani näitä suutaroitavia kenkiä (lähinnä korkolappuja tarvitsevia, mutta myös muuta huoltoa vaativia) törmäsin tietysti jalkineisiin, joita en ole pitänyt aikoihin.
Kaapissani ovat mm. yhdet Gaborin perusavokkaat. Ei niissä sinällään mitään vikaa ole. Mutta eivät ne oikeasti ole minun tyyliäni.
Olen ostanut ne muistaakseni viitisen vuotta sitten. Silloin ajattelin, että jakkupuvun kanssa minulla pitää olla maltillisella korolla varustetut, normisiistit, mustat naiskengät. Ja kyllä minä niitä silloin käytinkin, jos piti se asiallinen jakkupuku vetää päälle.
Kuten arvata saattaa, niin myös jakkupuvut ovat saaneet viimeiset pari vuotta roikkua hyvin rauhassa. Ei minusta tullutkaan asiallista bisnesnaista, kun päätinkin tehdä toisin.
Siitä on nyt pari vuotta, kun irtisanoin itseni hyvästä, helposta ja varman tulotason tarjoavasta työstäni.
Sen jälkeen en ole todellakaan yrittänyt kenkienkään suhteen olla jotain muuta kuin olen.
Ja tänään sitten ostin kahdet kesäsandaalit kirpputorilta, kun siellä
käväisin matkalla tapaamaan Kissablondia. Toisissa on korkoa (kuvassa; kyllä noillakin fillaroi tarvittaessa), toiset ovat arkisemmat.
Tulisi nyt vain niitä lämpimiä kesäpäiviä.
- - -
Sitten vielä kenkiin liittyviä naurettavuuksia:
Eilen bänditreeneissä tuli puheeksi, että pitäisi ostaa halpisukuleleja kesäkäyttöön.
"Jotkut kivanväriset Manolot siis", totesin.
Bänditoverit repesivät.
"Se ukulelemerkki on Mahalo!"
Tekstit
4 kommenttia:
Mahalo-linkki vie Vantaan musiikin sivulle, jossa kivan sinisen Ukulelen hinnaksi kerrotaan 29 euroa. Ihan vaan kuluttajuudesta kiinnostuneille voi mainita, että tasan sama kenkä ei kun siis soittopeli keltaisena maksoi Aron soittimessa tasan 20 euroa ainakin viime lokakuussa.
Aron soitin on sittemmin muuttanut Kampista Fredaa pitkin Uudenmaankadun kulmaan, enkä tiedä onko hinnoillekin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tosin vielä tällä viikolla mainostetaan "kaikki -20 %", joten lienee paras hetki käydä tsekkaamassa Mano... Mahalot!
Hehehe, olet tainnut muutaman Sinkkuelämää jakson seurata? Siellähän Manolot ovat iänikuisen suitsutuksen kohteena. Itse katson taas kerran uusintoja joista alkupäästä yhä on monta jaksoa näkemättä. Huvittavaa on kyllä huomata miten nyt sarja jo vaikuttaa hieman vanhahtavalta. Sama juttu Frendeissä. Yhtä kaikki, en voi kuin ihmetellä kuinka monta kertaa mahdan jaksaa katsoa noita sarjoja. Selkeästi ovat olleet itselleni jonkinlainen virstanpylväs elämässäni kumpaisetkin sarjat. Mutta meni asian viereen, kivat kengät kuitenkin olet kirpparilta löytänyt vaikkei tuskin Manoloita? ;)
Juha, en sen tarkemmin katsonut tuon sivun hintoja, kunhan nyt johonkin linkkasin. Tiedossa toki on, että Mahaloita saa halvemmallakin. Kiitti vaan Aron soittimen alevinkistä, jos satun ohi kulkemaan, niin pitää käydä tsekkaamassa.
Vilijaana, harva meistä Manoloita varmaan tietäisi ilman Sinkkuelämää :)
Nopeasti aika kuluttaa tuollaisia sarjoja. Itse en tosin ole pitkään aikaan nähnyt yhtään jaksoa. Vain Frasiereita on sattuneista syistä katseltu tuolla yhdessä Kallio-naapuruston kämpässä...
Ja eivät mun ostokset todellakaan olleet Manolot :) "Made in Austria", kertovat, ja kenkiin painetusta tekstityylisä päättelisin kenkien sijoittuvat jonnekin 70-luvulle. Tai sit ne on vain retroilevat :)
Kivat kesäpopot :)
Lähetä kommentti