Joihinkin hetkiin ja tarjouksiin on pakko tarttua. Kuten vaikka siihen, että kun Tuntemattoman sotilaan kohtauksessa soltut käyvät pyytämässä yleisöstä naisia tanssimaan. Tuskin minulle toiste tarjoutuu mahdollisuutta roolisuoritukseen Kansallisteatterin näyttämöllä.
Tästä elämyksestä kiitos kuuluu tietysti maailman parhaalle vuokraisännälle. Hänen kanssaan olin eilen näytelmää katsomassa ja kyllä kannatti, oli se niin hyvä.
Tanssiinkutsun lisäksi vastasin myöntävästi toisaalta tulleeseen ehdotukseen. Sen pitäisi konkretisoitua parin viikon päästä, mutta en tietysti usko ennen kuin näen. Mutta tälläkin kertaa kyseessä oli niin houkutteleva tarjous, että kieltäytyminen olisi ollut suorastaan typerää.
Tänään tein myös pari muuta helppoa myöntymistä: iltapäivälenkki reippaan juoksuseuralaisen kanssa ja oman kehon vaatimus nokosista.
Olen hemmetin tyytyväinen nyt, kun istun täällä takapihalla, kirjoitan, juon teetä ja vahdin kissaa. Tänäänkin elämä on tosi kivaa.
- - -
Pstt, YouTubessa on raikaava video takapihani vappumeiningeistä. Ukulelet osoittautuivat jo nyt mitä mainioimmiksi ulkoilmasoittimiksi ja tunnelman luojiksi soittotaitoisissa käsissä.
Tekstit
2 kommenttia:
Hienot oli takapihahipat. Pitää varmaan kattella täältä Yorkista ittelle Ukulele, onhan se nuotikitara 2.0!
Ukulele on toki mitä mainion lahja ja tuliainen myös itselle :) Minä taidan hommata halpis-Manolon kesäulkokeikkoja varten.
Lähetä kommentti