"Kymmenen, viidentoista vuoden kuluttua voidaan nähdä mielenkiintoisia hallituksen tiedotustilaisuuksia, kun tentataan, vetikö tuore ministeri Niko-Matti nuoruusvuosinaan henkeen ja tuloko niitä graffiteja tehtailtua sillanpieleen vai peräti sekoiltua tosi-tv-ohjelmassa?
Kaikesta tästä löytyy vielä nuoruuden kavereiden kamerakännykällä tallentamaa hyvätasoista paljastuskuvaa!
Näinköhän moraalikoodisto muuttuu lähivuosina?"
Olen mietiskellyt tätä samaan, kun esimerkikiksi julkaistaan uutisia, joissa kerrotaan yritysten tavasta hakea netistä tietoa työnhakijoista. Kymmenen vuoden kuluttua oletettavasti meistä jokaisesta on paljon muutakin materiaalia netissä kuin blogitekstit ja omat paljastukset.
Monen jenkkiyrityksen silmissä esimerkiksi se Oopan viikonloppuna ottama kuva minusta jättikaljatölkkiratsastuksessa olisi kenties liian epäilyttävä. Ja onhan naamani näkynyt monessa otoksessa, jotka nettiin asti ovat päätyneet ja jotka eivät ehkä anna kaikkein mairittelevinta kuvaa minusta.
Muutaman vuoden päästä hakukoneet varmasti löytävät tietojani, tekstejäni ja kuviani paljon enemmän. Mutta samantyyppistä, ja kenties pahempaakin, materiaalia on myös muista, joten kenellä on silloin enää varaa moralisoida?
Tekstit
16 kommenttia:
Eiköhän se moraalikoodisto ole muuttumassa väljemmäksi? Suositaan relativismia ja jopa 'kun ei ole niin väliä miten elää, niin eletään sitten paljon'.. niin, en olisi kovin huolissani mitä ihmiset tulevaisuudessa kuvista ajattelevat.
Tai sitten ei, ja palaamme pimeään keskiaikaan ja tuota.. saamme niskaamme inkvisitiolaitoksen, joka hirttää ihmisiä pienistäkin "siveellisyysrikoksista" :o)
Voi kyllä käydä toisinpäinkin, sallivuuden ja sallimattomuuden aikakaudet seuraavat toisiaan yleensä sykleinä, viktoriaaninen aika vaihtuu edvardiaaniseen ja sitten taas tiukkaan tapakulttuurin.
Jenkeissäkin palattiin kuolemantuomiohin vaikka ne pitkäksi aikaa siellä jo loppuivatkin.
Leena Krohn piti mielestäni kirjamessuilla hienon esitelmän siitä, kuinka mielikuvitus on suvaitsevaisuuden edellytys.
Jos yhteiskunta muuttuu mielikuvituksettomaksi tositeeveeksi, siitä tulee suvaitsematon.
Suvaitsemattomuudella ei nykyään ole sitä ilkeää teräänsä muualla kuin erilaisissa ääriliikkeissä. Eikä ainakaan vielä ole nähtävillä merkkejä relativismin kukistumisesta, vaikka se ei kestä kovin läheistä tarkastelua (esim. länsimaalaiset turistit tekevät lapsiprostituutiosta kannattavaa; tekevät sellaista joka heidän omassa maassaan on kiellettyä ja johon kohdemaassa ei puututa).
Jos meinaan ollaan vakavissaan sitä mieltä, että moraali on puhtaasti kulttuurikysymys. Eli kunhan tehdään 'maassa maan tavalla' kaikki on OK. Onko?
Kuolemantuomion voisivat kyllä poistaa, mutta eikö silloin pitäisi puuttua myös tähän aborttikysymykseen? Tiedän, monet sanovat, että sikiö ei ole ihminen (jne). Vaikkakin ihminen on kulloisenkin kehitysvaiheen mukainen - eikä tässä luulisi olevan epäselvyyttä? On nämä veikeitä juttuja.
Sitä sykliä odotellessa, eiköhän tässä nyt jotain sentään tapahdu...
Lurkerilla on pointtinsa, myönnetään. Luulisin silti, että moraalikoodisto muuttuu: mikä nyt on moraalitonta, on joskus hyväksyttävää, ja toisinpäin. Onhan näitä ollut: tiettyjä osia ihmiskehosta on saanut esitellä huoletta, kun toiset on pitänyt peittää jne.
Ja tietysti vaikuttaa porukka ja ympäristö.
Maanavaiva: Kuolemantuomio ja abortti ovat minun mielessäni kaksi aivan eri asiaa, enkä nyt aio niitä tähän keskusteluun sotkea lainkaan. Tässä nyt on kyse kuitenkin "kevyemmistä" jutuista, kuten kännäämisestä, laskujen maksamattomuudesta tai vaikka viuhahtamisesta saunaillassa.
Eihän tässä pidä ajatella, että 10 vuoden päästä joku muu(tm) päättää, mitkä ovat esim. työnhaun yhteydessä tavallisia elämän jälkiä, ja missä menee suvaitsevaisuuden raja. Me (nuoret aikuiset) olemme ihan itse niistä jutuista päättämässä.
Minusta on nykyään pikemminkin hieman omituista, jos vaikka tietojenkäsittelyalan ihmisestä ei löydy mitään jälkiä netissä.
Eiköhän kaikilla sukupolvilla ole näitä luurankoja kaapissa, joihin saman ikäpolven ihmiset suhtautuvat hiljaisella hyväksynnällä, että se oli silloin tapana, että oltiin nuoria jne. Kaikki eivät tietysti tule hirveästi harkinneeksi mitä itsestä ja kavereista nettiin laittaa, ja sitten jälkeenpäin saattaa harmittaa.
Tekniikka tietysti asettaa tässäkin tietosuojahaasteita: varmaankin pian on helppoa hakea ihmisten kuvia Googlesta nimen lisäksi näyttämällä esimerkkikuvan. Silloin itse kustakin saattaisi yllättäen löytyä niitä ei toivottuja känniördäyskuvia... :-)
Nyt täytyy heittää taas keittiöpsykologiaa ja -analogiaa peliin.
Esimerkkinäsi käyttämäsi työnhakeminenhan on markkinointia, itsensä tekemistä eläväksi mainokseksi.
Kun puhutaan mainoksista yleensä, kaikki tietävät, etteivät ne kerro koko totuutta. Mainoksessa asiat kerrotaan parhain päin ja epämiellyttävät asiat siirretään syrjään.
Mainonnassa on viime aikoina orastanut pieni rehellisyyden trendi, josta esimerkiksi voisi nostaa Doven mainion Evolution-filkan.
Eivät muutamat realitymainosgenreen istahtavat esimerkit vielä koko mainontaa muuta todempaan suuntaan, mutta uskoisin, että tietty rehellisyys alkaa pakostakin tulla osaksi mainontaa.
Ihmiset saavat halutessaan kaivettua kaikista tuotteista ja palveluista niin paljon tietoa, ettei pelkkä perinteinen mainosviesti enää riitä. Tarvitaan todellisia tekoja ja näyttöjä.
Samalla tavalla toivoisin käyvän myös moraalikoodiston kanssa: mitä enemmän me saamme tietää toisistamme, sitä selvemmäksi tulee se, että harvat meistä ovat täydellisiä enkeleitä.
En uskalla ennustaa, että näin kävisi, mutta näin haluaisin käyvän.
Ilkka ja Pirkka: Olen molempien kanssa samaa mieltä. Kieltämättä on omituista, jos tietyn alan ihmisestä ei löydy mitään netistä, ja toisaalta ihmiset osaavat jo järkevämmin suhtautua siihen, että on ollut sitä elämää, josta jäävissä jäljissä vilahtelee muutakin kuin pörssikurssit, tenttikirjat ja sivistyneet keskustelut. Koska sehän on se totuus.
Itse olen ajatellut, että jos joku työnantaja nyt suuresti järkyttyy siitä, mitä minusta netistä löytää, niin ei se firma varmasti minulle sovikaan :)
Tämä sivuaa paljolti sitä, mistä olen kirjoittanut, voisi sanoa, viikottain, ellei päivittäin, omalla blogillani.
Itse asiassa otaksun että kaikki tähän keskusteluun osallituneet ovat liian nuoria arvioimaan 70-lukua ja näkemään huomioimaan tredeja oma omakohtaisen kokemuksen kautta.
Samoin pitää huomioida ne tekijät jota ovat vaikuttaneet moralismin sykliin ja siihen mitä on pidetty moraalittomana minäkin aikana.
Lyhyt ikkuna seksuaalisen vallankumouksen ja AIDSin välissä merkitsi mahdollisesti vapaamielisintä jakso ihmisen tähän astisessa historiassa, mutta sekin koski vain pientä osaa ihmiskunnasta, lähinnä vain teollistuneitten maitten väestöä, eikä siinäkään kaikkia.
Viktoriaaninen aika oli itse asiassa vallankumouksellinen liike, jossa kaksinaismoraalin viittalla yritettiin tuoda esiin uuden hallitsevan luokan, porvariston paremmuus.
Edwardiniaaninen aika ei oikeasti eronnut hirvittävästi Victorian ajasta, vaan todellinen mullistus oli maailmansota, joka mullisti yhteiskuntarakennetta.
Natsismi oli osaltaan juuri vastareaktio yhteiskunnalliseen murrokseen, mutta sekin oli kaksinaismoralistinen rakennelma, joka salli toisille sen mistä toiset joutuivat keskitysleireilla.
Meidän aikamme "vapaamielisyys" on suurelta osin perusteetonta ja amerikkalaiset arvot ja tekopyhyys on tunkeutunut median kautta syvälle meidän yhteiskuntaamme ja arvoihimme.
Mm. suhde alastomuuteen on muuttunut huomattavasti konservatiivisemmaksi.
Suhde nuorten seksuaalisuuteen on samoin muuttunut tekopyhemmäksi ja samaan mm. seksivalistuksen taso on aivan ilmeisesti laskenut, ja asenteet sitä vastaan ovat koventuneet myös meillä.
Ihmiset olettavat että uusi teknologia olisi luomassa vapautta, mutta tämä ei ole mitenkään itsestään selvä asia.
Valta pyrkii turvaamaan itsensä ja aivan samalla tavalla kuin uusi teknologia mahdollistaa tehokkaan tiedonvälityksen ja avaa uusia reittejä informaatiolle, se myös mahdollistaa aivan uudenlaisen kontrollin ja vallan.
Onko joku perehtynyt Esko Ahon luovuusraporttiin?
Viime pahoin pelkään että tämä aika tulee muodostumaan ajaksi, jolloin teknokraatit ja uudenlainen rautakorko yrittävät tehdä itsestään uuden ajan valtiaita.
Eräässä mielessä Ahon raportti oletti että luovuus voisi kasvaa jos sille saadaan huolellisesti valvotut kasvuolosuhteet ja se tehdään koulussa pakolliseksi, 15 minuuttia luovuutta kahdesti päivässä, muutoin ei hyvä heilu.
Se kuvaa varsin pitkälle sitä asennetta, mikä vallalla on vallalla.
Minä olen tällä viikolla keksinyt uuden termin; alteraatiostressi. Tämä tarkoittaa sitä stressiä mitä ihmiset kokevat jatkuvan muutoksen edessä.
Asenteiden koventuminen ja moraalismin nousu on osa sitä reaktiota, jolla ihmiset yrittävät reagoida maailman muuttumiseen.
Valitettavasti en kykene tässä kohtuullisen tiiviisti kuvaamaan mitä tarkoitan.
Alastomuus ei mielestäni enää ole sellainen "tabu" kuin ennen, Hesarin kuukausiliitteen julkisuuden henkilöiden herkät alastonkuvat olkoot tästä esimerkkinä. Moista olisi ollut vaikea kuvitella pari vuosikymmentä sitten.
Natsismi on mielestäni industrialistisen ajan kulminaatio; Yhdysvalloissa Ford ja monet muut tehtailijat olivat natsisismin kannattajia. Oikeastaan tästä moraaliryhdistä päästiin irti vasta 60-luvun seksuaalisen vapautumisen aikana.
Minähän surffaan työkseni, vaikka nyt olen taas kommentoinut vähemmän, niin koko ajan olen jossakin...
...ja kuukausiliitteen alastonkuvat ovat oikeastaan aika irrallinen ilmiö, sillä ne ovat Alastonkuvia.
Ne ovat siinä juuri sen takia että joku julkisuuden henkilö pääsee esittämään että hän on Kova, kun Hän on alasti lehdessä.
Jos alastomuus ei olisi Juttu, niitä kuvia ei olisi, mutta sitä vastoin presidentinvaalien haastattelut olisi voitu tehdä saunalla.
Oikeasti meidän aikamme seksualisoi alastomuutta ja mystifioi alastomuutta, myös paljastamalla sen.
Aikoinaan, kun mummoni oli elossa, kävimme saunassa enojen kanssa. Sen jälkeen saunasta käveltiin uimaan, rivissä tien laitaa pitkin, alasti, läpi kylän ja jokirantaan, 9 miestä ja 7 poikaa.
Näin, koska alastomuus ei ollut mikään juttu.
Samoin oli mummoni laita, hän käveli myös kylän läpi.
Itse asiassa uimapuvun merkitys on toisaalta seksualisoiva, toisaalta se tuo myös asiaan häpeän.
Hyvä pohdinta Petjalta alastomuudesta.
Mutta yleisesti nettimaailman julkisuudenhallinnasta on jo ajat sitten kirjoittanut esimerkiksi Majavan Jere: jos itse tuotan omalla nimelläni fiksua materiaalia nettiin, niin eiköhän se luo minulle sitä paljon puhuttua brändiä.
Jos en tuota itse sisältöjä, niin sitten "joudun kärsimään", jos minusta löytyvät tiedot ovat lähinnä muuta kuin haluaisin.
"Jos en tuota itse sisältöjä, niin sitten "joudun kärsimään", jos minusta löytyvät tiedot ovat lähinnä muuta kuin haluaisin."
Hmmm. Mielenkiintoista pohdintaa.
Johtaako tämä aktiivisuuden vaateeseen? On pakko olla aktiivinen sisällöntuottaja, jottei kukaan muu pääse pilaamaan henkilöbrändiäsi?
Tästä syystähän esimerkiksi monet politiikot ovat alkaneet blogata - mutta siirtyykö samainen itsejulkaisemisen puolipakollisuus myös muille aloille?
Jos vielä noista Hesarin alastonkuvista. Sehän juuri niissä onkin hienoa, että ne eivät ole sensaatiomaisia tai "kovia juttuja". Päinvastoin. Hiljaisia, tunnelmallisia henkilökuvia, alastomia.
Pirkka: Ehkä todellakin menee siihen, että jos haluaa pitää huolta "nettijulkisuudestaan", on jotain oltava valmis tekemään sen eteen. Saa nähdä, miten käy. Mutta toisaalta varmaan pian jokaisesta löytyy myös sitä fiksua ja asiallista materiaalia ilman omaa aktiivista toimintaa koko ajan enemmän.
Lurker: Hienoja kuviahan ne ovat!
Kyllä ne kuvat ovat sensaatiokuvia, hienosti totetutteuja, hienotunteisia ja kauniita, mutta koska ne pitää olla erikseen alastonkuvia, lavastettuka ja kuvttu juuri sen vuoksi, että ihmiset ovat alasti, vasitn kuvaa varten riisuneena, niin en ovat sensaatiokuvia.
Kävin tästä asiasta juuri tänään pitkän keskustelun erään tutkijan kansa.
Asiantuntijat ovat minusta yleensä aina väärässä ja dilentatit oikeassa...
Lähetä kommentti