Itsellisesti hymyillen

Tosikko oli kirjamessuilla huomannut, että häneltä puuttuvat vakuuttavuus ja päättävyys. Niitä ei ole minullakaan, mutta messuilla sen sijaan huomasin taas, että minulta puuttuu kyky antaa fiksujen nuorten miesten olla kohteliaita.

Riuhdon itse ovet auki, vaikka toinen selvästi yrittää kiiruhtaa ehtiäkseen pitää kulkuväylät minulle avoinna. Ja hämmennyn, kun seuralainen tarjoaa minulle pöydässä tuolia ja vaivoin osaan mutista "kiitos". Narikassa viimein tuputan narikkalipun toisen taskuun, jotta sentään hieman vähemmän olisin itsellinen nainen.

Onneksi en sentään myöhästynyt, vaikka lähellä se oli, koska kengästä irtosi puolittain pohja kävellessäni kohti Pasilaa (kirppiskenkien liima oli ilmeisen vanhentunutta). Juosten kotiin kenkä repsottaen, tennarit jalkaan ja pyörällä paikalle.
(Mutta silti taisin olla melko lailla hymyileväinen koko messuttelun ajan. )

Toiset osaavat elää, ainakin näennäisesti ja ulkopuolisen silmin, niin sievästi, kuten Qimki pohtii. Me toiset emme.

- - -

Tänä aamuna tein Niket, eli heräsin tarpeettoman aikaisin ja aamuun tuli aikapoimu. Töihin olisi voinut muuten lähteä, mutta päätin nyt lopettaa työmatkapyöräilykauden säätilassa tapahtuneen talvistumisen vuoksi, eikä matkakorttia ole tätä ajatellen ladattu.

Nyt sitten R-kioskille ja matkaaan.